1879 Knut Fredrik Idestam perusti "Nokian tehtaitten sammutuskomppanian" harmistuttuaan jatkuvista tulipaloista puisissa tehdasrakennuksissa. Sammutuskomppanian jäseniä olivat kaikki tehtaan palveluksessa olevat miehet. Sammutuskalustona oli kolme käsinpainettavaa vesiruiskua.
Vapaapalokunta-aatteen vahvistuessa Nokiallakin alettiin 1880-luvulla kerätä varoja sammutuskomppanian laajentamiseksi vapaapalokunnaksi. Tehtaalla olleen kaluston lisäksi piti saada ruisku ja muuta kalustoa kotien palotorjuntaa varten. Kesäisillä arpajaisilla saatiinkin ruisku hankituksi, Se sijoitettiin Koskenmäkeen, jonne tehtaalaisasutus oli levinnyt.
Helmikuun manifestin kiristäessä ilmapiiriä virisi innostus erilaisten yhdistysten perustamiseen. Epäpoliittisiksi katsottujen yhdistysten, kuten vapaapalokuntien ja urheiluseurojen suojiin saatettiin kokoontua keskustelemaan myös poliittisista kysymyksistä. Pirkkalan Kunnan Vapaaehtoiselle Palosammutuskunnalle (PVPK) vahvistettiin säännöt 1901. Oma rakennus kohosi jo seuraavana vuonna. Varainkeruu toimintaa varten kesäjuhlia, iltamia ja arpajaisia järjestämällä oli vilkasta. VPK:n vapaa-ajantoiminta oli Nokialla muutenkin monipuolista, yhteiskunnallinen asema ei rajoittanut toimintaan osallistumista.
Palokunta merkitsi osakkeita seurahuoneosakeyhtiöstä, ja sai uudelle Seurahuoneelle tilat virran pohjoispuolelle sijoitetulle kalustolleen, jolloin oma talo siellä myytiin. Palohälytykset tehtiin Nokian Telefooniyhdistyksen katolle sijoitetulla kellolla. Palon sytyttyä tehtailla soitettiin paperitehtaan pilliä. Vuonna 1933 VPK rakensi itselleen oman talon Koskenmäkeen Nokia-yhtiöltä saadulle tontille. Samana vuonna palopäälliköksi tuli VPK:n pitkäaikaisin johtaja, paperimestari Otto Ampuja.
1923 Suomen Gummitehdas Oy perusti vapaaehtoisen tehtaanpalokunnan. Insinööri Olli E. Kyykoski toimi sen ensimmäisenä päällikkönä. Palokunnan vahvuus toiminnan alkaessa oli 20-26 miestä. Palokunnan toimintaa pyrittiin vahvistamaan korvaamalla palokalustoa vetäneet hevoset autoilla. Kun palokunta muutettiin vakituiseksi tehtaanpalokunnaksi vuonna 1939, se sai käyttöönsä kaksi autoa ja oman paloaseman tehdasalueelle.
Myös Nokia-yhtiön oma palokunta oli koko ajan jatkanut toimintaansa tehtaan palokuntana, vaikka PWPK siitä oli "irtaantunutkin". Yhtiön palokunnan miesvahvuus oli 91 vuonna 1934, jolloin se oli miesmäärällisesti suurin alueen kuudesta VPK:sta ja kahdesta tehdaspalokunnasta. Vesitehoiltaan vahvimmat olivat kuitenkin Nokian VPK ja kumitehtaan palokunta.
Siihen saakka, kun Nokia muuttui kauppalaksi (1937) sen palosuojelu oli VPK:n ja tehtaanpalokuntien varassa. Nokian ja Siuron VPK:t toimivat kauppalakauden alusta alkaen sopimuspalokuntina, kunnes Nokian VPK:sta muodostettiin kauppalan palokunta.
2000-luvulla Nokian VPK toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen (aikaisemmin Tampereen aluepelastuslaitos) sopimuspalokuntana ja lähtee hälytyksiin Nokian aluepaloasemalta 10 minuutin lähtöajalla. Hälytyksiä VPK:lla vuodessa on ollut ajoittain jopa 200, mutta viime vuosina määrä on pysynyt noin sadassa hälytyksessä. Kalustona on sammutusauto ja miehistöauto.
Vuoden 2015 elokuussa pelastuslaitos antoi Nokian VPK:lle operoitavaksi sammutussäilöauton (PI502), jonka lähtöaika on 5 minuuttia ja vahvuus 1+1 henkilöä. Joulukuussa 2017 säiliösammutusauto korvattiin kalustokierrossa. Uuseksi autoksi tuli aikaisemmin Vammalan paloasemalla palvellut vm. 2011 säiliöauto (PI503). Keväällä 2021 ajoneuvokierrossa säiliöauto (PI503) vaihtui vm. 2019 autoon ja loppuvuodesta sammutusauto (PI5012) vaihtui pitkään odotetussa kalustokierrossa vm. 2008 autoon, joka saapui Ruovedeltä. Eli tässä yhteydessä yhdistys luopui omasta raskaasta kalustosta, vanha myytiin pelastulaitokselle ja käyttää jatkossa pelastuslaitoksen tarjoamaa raskasta kalustoa. Palokunta hankki 2021 vuoden aikan mönkijän täydentämään omaa kalustoaan. Vuoden 2021 syyskokouksessa päätettiin nimetä nykyinen naisosasto tukiosastoksi 1.1.2022 alkaen, nimi kuvaa paremmin osaston nykyistä toimintaa. 2022 vuoden aikana palokunta täydensi kalustoaan maastokykyisellä miehistönkuljetusautolla (Volkswagen Amarok 4x4 2.0 TDI vm. 2015), jonka tunnukseksi tuli PI5077. Tarve hankinnalle tuli kahdelta kantilta, parempi vetoauto mönkijän lavetille ja toisaalta noussut väkimäärä joka aiheutti logistiikka haasteita.. Samana vuonna otettiin käyttöön uusi yksikkötunnusohje, joka tuo pieniä muutoksia 2011 käyttöön tulleeseen ohjeeseen ja aiheutti esimerkiksi sen, että mönkijän tunnus mututui PI5098:sta PI5088:sksi. Hälytysten määrä on vuodesta 2019 eteenpäin ollut taas nousujohteinen, muutaman hiljaisemman vuoden (tehtäviä noin 50 kpl vuodessa) jälkeen ja nyt on 160 hälytystä ylittynyt 3 vuotta peräkkäin, suurin syy tähän on uuden hätäkeskusjärjestelmän (Erica) käyttööotto, joka laskee realistisemmin lähimmän yksikön tehtävälle ja toisaalta tehdyt vastemääritysmuutokset, esim. keskisuurin rakennus ja maastopaloihin suoraan vähintään kaksi säiliöautoa ja liikenneonnettomuuksiin myös säiliöauto mukaan suoja-autoksi turvaamaan omaa toimintaa.
1.1.2023 alkoi jälleen uudenlainen aika, kun pelastuslaitoksen toiminta siirtyi Tampereen kaupungin vetämästä aluepelastuslaitoksesta uuden Pirkanmaan hyvinvointialueen hoidettavaksi.
Lähteenä:
- Muistelmateos Nokian vapaaehtoisesta palosammutustoiminnasta, kirjoittanut Vilho Aalto 1957
- Nokian VPK:n omat arkistot (muun muassa kokouspöytäkirjat ja talousarviot)
